Mulla ei oo ollut parasta ystävää sitten kuudennen luokan, sen sijaan mulla on useita hyviä ystäviä. Jos pitäs sanoa yks henkilö jonka koen parhaana ystävänäni se olisi kuin olisi Otto. Jotkut sanoo että on parempi jos parisuhteen ulkopuolella on henkilö jolle pystyy puhumaan sen sijaan että poikkis ottaisi sekä kumppanin että bestiksen roolin, mutta meillä tää on toiminut hyvin näin. Kaverit sitten jeesaa myös rankemmissa tapauksissa ja kertovat vinkkejä kun mulla ja Otolla on jotain känää :--)
Tässä ei oo ees murto-osa niistä ihmisistä jotka koen hyvinä ystävinäni joten pyydän ettei kukaan loukkaannu siitä kun ei tähän mukaan päässyt. Ilman kavereita mä en olis missään, ne jaksaa aina kuunnella, piristää, tukea ja lohduttaa. Mun kaverit on mun mielestä parhaita, ne on kaikki niin yksilöllisiä ja ihania.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti