Voi ei tää tais olla virhe et mä katoin ton leffan sillä nyt oon ihan yliherkistelytuulella! Alku ei näyttänyt lupaavalta ollenkaan piti vähän keskittyä että juonessa pysyy mukana mut en kuitenkaan halunnu luovuttaa. Noh elokuvan loputtua mä ymmärrän miks toi on saanu nii paljon palkintoja, Atonement on yks ihanimmista ja surullisimmista elokuvista minkä oon koskaan nähny.
Lyhyesti tiivistettynä elokuvan idea perustuu väärinkäsitykseen sekä siitä johtaviin seurauksiin. Suuri osa kertomuksesta on ajoitettu 1930-luvun loppupuoliskolle mutta osa elokuvasta kertoo myös toisen maailmansodan aiheuttamista ikävyyksistä sekä kärsimyksistä. Tää leffa muistuttaa mun mielestä vähän Dear Johnia sillä molemmissa elokuvissa rakastavaiset joutuvat sodan takia elämään erossa toisistaan.
Loppu ei ollut mun mielestä onnellinen mutta sovitus saatiin tehtyä. Mä suosittelen tätä leffaa kaikille paitsi niille henkilöille jotka eivät ole nähneet poikaystäviään vähään aikaan eivätkä tule tekemään sitä sillä tällä hetkellä mä en toivois mitää muuta enemmän ku et saisin olla oman kullan kainalossa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti